Lausunto tasa-arvo- ja yh­den­ver­tai­suus­suun­ni­tel­mas­ta 2020–2024

On tärkeää arvioida, millä tavoin yhdenvertaisuus on otettu huomioon ja miten toiminta vaikuttaa syrjinnän vaarassa olevien ryhmien asemaan. Yhtenä vaikutusten arvioinnin ryhmänä tulee olla vammaiset ihmiset.

Näkövammaisten liitto on jättänyt 18.12.2020 valtiovarainministeriölle lausuntonsa ministeriön toiminnallisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta vuosille 2020–2024. Suunnitelmalla halutaan luoda ja vakiinnuttaa tasa-arvolain sekä yhdenvertaisuuslain edellyttämät hallinto- ja toimintatavat ministeriön toimintaan.

Vammaisvaikutukset huomioitava

Näkövammaisten liitto muistuttaa valtiovarainministeriötä YK:n vammaissopimuksen velvoitteista. Sopimus on Suomessa voimassa laintasoisena. Se on otettava huomioon lainsäädäntöä päivitettäessä ja uutta valmisteltaessa. Uusia YK:n vammaissopimuksen vastaisia säännöksiä ei tule valmistella. Lisäksi Näkövammaisten liitto muistuttaa, että säädösvalmistelun vaikutusarviointeja tehtäessä on tarkasteltava myös niiden vaikutuksia vammaisiin ihmisiin (vammaisvaikutukset).

Vammaisjärjestöt mukaan

Työryhmätyöskentelyssä tulee ottaa huomioon yhdenvertaisuus- ja osallisuusnäkökulma. Se tulee ottaa huomioon YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseisen artiklan kohdassa 3 todetaan: "Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta."

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että yhdenvertaisuus- ja osallisuusnäkökulmat tulee ottaa huomioon lainsäädäntöä valmistelevien työryhmien kokoonpanossa. Valtiovarainministeriöllä on tässä kehitettävää. Näkövammaisten liiton mielestä valtiovarainministeriö voisi nykyistä paremmin ja laajemmin hyödyntää vammaisjärjestöjen näkemyksiä ja osaamista yhdenvertaisuuteen liittyvien asioiden toimeenpanossa.

Yhdenvertaisuusvaikutuksia arvioitava

Säädösvalmistelun yhteydessä tehdään vaikutusten arviointi säädösvalmisteluohjeiden mukaisesti sekä käsitellään suhdetta perustuslakiin huomioiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat mukaan lukien kielelliset oikeudet. Näkövammaisten liitto esittää, että lainsäädännön valmisteluprosessissa otetaan käyttöön tasa-arvovaikutusten arvioinnin lisäksi yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi.

On tärkeää arvioida, millä tavoin yhdenvertaisuusnäkökulma on otettu huomioon toimintojen järjestämisessä ja miten toiminta tosiasiallisesti vaikuttaa syrjinnän vaarassa olevien ryhmien asemaan. Tavoiteltavaa on, että sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi pilkotaan osa-alueisiin eri väestöryhmiin kohdentuvien vaikutusten arvioimiseksi. Yhtenä väestöryhmänä tulee olla vammaiset ihmiset.

Tämän vuoksi vaikuttavuustyökalun kehittäminen arvioinnin tueksi on kannatettavaa.

Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin sisällyttäminen talousarvioon on tärkeää. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tarvittavat konkreettiset toimenpiteet realisoituvat varmemmin, kun niitä suunniteltaessa ja niistä päätettäessä on olemassa käsitys tarvittavista toiminnallisista ja taloudellisista resursseista.

Suunnitelman luonnoksessa esitetään, että yhdenvertaisuusvaikutukset otettaisiin esille teemavuosien kautta. Näkövammaisten liitto ei pidä tätä riittävänä. Yhdenvertaisuuslaki ei ole säädöshierarkiassa alisteinen tasa-arvolaille. Se ei myöskään ole vähemmän sitova kuin tasa-arvolaki.

Oikeus työhön

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että työelämään ja työmarkkinoihin liittyvissä asioissa on otettava huomioon YK:n vammaissopimuksen 27 artikla, joka käsittelee oikeutta työhön. Vammaisjärjestöjä on kuultu vain vähän palkansaajajärjestöjen välisissä tai kolmikantaneuvotteluissa. Tosiasia on, ettei työmarkkinajärjestöillä ole tarvittavaa asiantuntemusta ratkaista vammaisten ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun ja samapalkkaisuuteen liittyviä ongelmia.

Näkövammaisten liiton kokemusten mukaan näkövammaiset työnhakijat ja työntekijät kokevat syrjintää rekrytoinnissa ja työelämässä. He kokevat myös kohtuullisten mukautusten toteuttamatta jättämistä ja epäasiallista kohtelua. Aluehallintovirastot eivät kokemusten mukaan puutu kohtuullisten mukautusten toteuttamatta jättämiseen tai muuhun näkövammaisten ihmisten työelämässä kokemaan syrjintään riittävän tehokkaasti.

Suunnitelman luonnoksessa mainitaan osatyökykyiset. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että vammaisia ja osatyökykyisiä tulee käsitellä omina ryhminään. Vammaiset työntekijät eivät läheskään aina ole osatyökykyisiä eivätkä osatyökykyiset ole läheskään aina vammaisia. Näkövammainen ihminen on täysin työkykyinen, kun hänen vammaisuudestaan aiheutuvat, työn tekemiseen liittyvät seikat kompensoidaan esimerkiksi kohtuullisilla mukautuksilla ja työtehtävät ovat muutoin hänen koulutustaan ja osaamistaan vastaavia.

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös näkövammaisten työllisyysasteen nostamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän näkövammarekisterin tilastojen mukaan näkövammaisten työllisyysaste on 41,6 %, joka on kaukana koko väestön työllisyysasteesta.

Syrjimätön rekrytointi ja perehdytys

Näkövammaisten liitto esittää, että valtion hallinto laatii rekrytointisuunnitelman ja ohjeistuksen syrjimättömän rekrytointiprosessin turvaamiseksi. Suunnitelmasta ja ohjeistuksesta tulee käydä ilmi, mihin vammaisuudesta johtuviin, syrjintäriskiä lisääviin seikkoihin, rekrytoinnista vastaavien virkamiesten tulee erityisesti kiinnittää huomiota.

Myös perehdytys tulee toteuttaa saavutettavasti ja tarvittaessa kohtuulliset mukautukset toteuttaen.

Saavutettavuus ja esteettömyys

YK:n vammaissopimuksen 9 artikla velvoittaa esteettömyyden ja saavutettavuuden turvaamiseen. Se tulee olla lähtökohtana valtiovarainministeriön toiminnassa. Pelkkä tahtotila esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiseksi ei riitä, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä.

Valtiovarainministeriön poikkihallinnollista ohjausroolia julkisten digipalvelujen käyttäjäkokemuksen ja yhden luukun periaatteen edistämisessä tulee vahvistaa. Saavutettavuus, käytettävyys ja laadukas käyttäjäkokemus ovat keskeisiä asioita.

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä laaja-alaisesta edustuksesta koostuvan Digi arkeen -neuvottelukunnan- Ulkoinen linkki olemassaoloa. Se on yksi osa saavutettavuuden edistämistä. Neuvottelukunnassa esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu varsin hyvin. Sihteeristön aktiivinen ote asioiden selvittämiseksi ja hoitamiseksi yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ansaitsee kiitoksen. 

On muistettava, että kaikki ihmiset eivät koskaan tule käyttämään digitaalisia palveluja eivätkä osallistumaan yhteiskunnan digitalisaatiokehitykseen. Digitaalisen asioinnin rinnalla on aina oltava vaihtoehtoinen tapa asioida sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin puhelimitse tai kasvokkain.

Valtiovarainministeriön viestinnän tulee olla saavutettavaa ja monikanavaista. Näkövammaisten liitto muistuttaa, ettei visuaalista viestintää tule toteuttaa saavutettavuuden kustannuksella. Visuaalisen viestinnän keinoin tuotetun viestintämateriaalin tulee olla tuotettu myös vaihtoehtoisella ja saavutettavalla tavalla.

Näkövammaisten liiton mielestä valtiovarainministeriöllä on kehitettävää sähköisessä muodossa jaettavien materiaalien saavutettavuudessa. Monesti käytetään esimerkiksi PowerPointia myös silloin, kun jaettava materiaali on pelkästään tekstiä. Tapa näyttää levinneen valtion hallintoon laajemminkin. Se on jossain määrin ongelmallinen materiaalin saavutettavuuden ja käytettävyyden näkökulmasta.

Oikaisumenettelyjä kehitettävä

Näkövammaisten liitto yhtyy Vammaisfoorumi ry:n näkemykseen oikaisumenettelyjen kehittämistarpeista.

Oikaisumenettelyiden kehittäminen olisi välttämätöntä tavalla, joka takaisi jouhevamman ja neutraalimman asioiden käsittelyn, kuin mitä nykyiset järjestelyt kunnissa mahdollistavat. verotuksen oikaisulautakunta voisi olla uudistus, josta oikaisumenettelyiden kehittämiseen haettaisiin inspiraatiota. Verotuksen oikaisulautakunnassa käsittely on tasapuolista, eikä siihen ole rakennettuna vastaavia jääviysongelmia kuten kuntien oikaisumenettelyissä nykyisin on.

Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on ehkäistä syrjintää ja parantaa oikeusturvaa, joten olisi johdonmukaista tulkita ko. lakia siten, että myös tämä vakava yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvaan kuuluva ongelma valtiovarainministeriön hallinnonalan alaisuudessa huomioitaisiin. Tämä menettelytapojen kehittämistarve olisi huomioitava vähintäänkin toimenpidesuunnitelmassa ja kohdassa 3.5. Hallinnonalan ohjaus.

Lisätietoja

järjestöjohtaja Sari Kokko
p. 050 401 5802
sari.kokko@nkl.fi
Näkövammaisten liitto ry

toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen


Sivu päivitetty